Rikosseuraamuslaitos rahoittaa rikosseuraamusalaa tutkivia ja kehittäviä hankkeita – rahoitushaku käynnissä

Ri­kos­seu­raa­mus­lai­tos ra­hoit­taa ri­kos­seu­raa­musa­laa kos­ke­via tut­ki­mus- ja ke­hit­tä­mis­hank­kei­ta. Vuon­na 2022 ra­hoi­te­taan eri­tyi­ses­ti hank­kei­ta, joi­den tee­moi­na ovat van­kien ja asiak­kai­den va­ka­vien mie­len­ter­vey­den on­gel­mien vai­ku­tus teh­tä­vään työ­hön ja sen edel­ly­tyk­siin tai di­gi­ta­li­saa­tion toi­min­nal­li­set vai­ku­tuk­set ja mah­dol­li­suu­det. Täs­sä haus­sa to­teu­tet­ta­vak­si va­lit­ta­via hank­kei­ta ra­hoi­te­taan yh­teen­sä enin­tään 300 000 eu­rol­la. Ra­hoi­tus­ha­ku on käyn­nis­sä 14.11.2022 saak­ka.

Vuoden 2022 tutkimus- ja kehittämismäärärahojen painopisteet

Vuonna 2022 rahoitetaan erityisesti hankkeita, joissa arvioidaan, kehitetään ja tutkitaan toimintatapoja ja malleja, jotka koskevat:

1. Vakavien mielenterveyden ongelmien kohtaamista ja huomioimista rikosseuraamusasiakkaiden kanssa tehtävässä työssä. Selvitettäviä kysymyksiä voivat olla muun muassa:

• mielenterveyden ongelmien tunnistaminen Rikosseuraamuslaitoksen tekemissä arvioinneissa, vankiterveydenhuollon laatimissa hoitosuunnitelmissa sekä toiminnan ja hoidon järjestämisessä
• Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiterveydenhuoltoyksikön henkilökunnan osaaminen ja työvälineet vakavien mielenterveyden häiriöiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa, osaamisen ja työvälineiden kehittäminen
• mielenterveyden ongelmien vaikutukset rikosseuraamustyön arkeen ja turvallisuuteen
• rangaistuksen täytäntöönpanon aikainen kuntoutus ja sen kehittämistarpeet
• yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiterveydenhuollon eri yksiköiden (vankien erikoissairaanhoito ja sairaalapalvelut, vankiloiden poliklinikat ja vankilan osastot), valtion mielisairaaloiden sekä siviilisairaaloiden oikeuspsykiatristen osastojen välillä.

2. Digitalisaation vaikutuksia ja mahdollisuuksia rikosseuraamusasiakkaiden kanssa tehtävässä työssä. Selvitettäviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:

• miten digitalisaatio muuttaa asiakastyötä vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kanssa? Muutosta voi tarkastella eri näkökulmista, esim. palvelut ja niiden laatu, prosessit, vuorovaikutus, tehostuminen, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, palvelumuotoilun keinot, ammattitaitovaatimukset.
• digitaalisten palveluiden vaikutukset. Mahdollisia näkökulmia ovat esimerkiksi koettu hyvinvointi, täytäntöönpanon arki, rangaistusajan suunnitelmallinen toteuttaminen, yhteydenpitomahdollisuudet ja niiden merkitys, kumppaniverkoston toiminta.

Rahoituksen hakeminen

Rahoitushakemusten tulee olla perillä viimeistään 14.11.2022 Rikosseuraamuslaitoksen kirjaamossa joko paperisena (osoite: Lintulahdenkatu 5, 00530 Helsinki) tai skannattuna sähköisesti (kirjaamo.rise(at)om.fi).
Hakemukseen tulee liittää tiedot hankkeen vastaavasta tutkijasta ja hänen pätevyydestään sekä tutkimus- ja/tai hankesuunnitelma, josta näkyvät hankkeen tavoitteet, aikataulu, menetelmät, aineistot sekä raportointi. Hakemuksesta tulee selvitä koko hankkeen rahoitussuunnitelma. Myönnettävästä rahoituksesta maksettavat palkat ja palkkiot ovat veronalaista tuloa ja niistä maksetaan lainmukaiset työnantajamaksut.

Rahoituspäätökset

Rikosseuraamuslaitos tekee hankekohtaiset rahoituspäätökset vuoden 2022 loppuun mennessä. Hankkeista pyydetään ulkopuolisen arvioitsijan lausunto. Hankkeiden arvioinnissa painotetaan hankkeen sovellettavuutta ja hyödyllisyyttä rikosseuraamusalalle, suunnitelman selkeyttä ja toteutettavuutta, aineistojen ja menetelmien pätevyyttä sekä hankkeen yhteiskunnallista merkittävyyttä.

Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon tavoitteena on edistää yhteiskunnan turvallisuutta vähentämällä rikoksista tuomittujen riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin rangaistusaikana ja sen jälkeen. Rikosseuraamuslaitoksen strategiassa vaikuttavuuteen pyritään valmentamalla rangaistusta suorittavia henkilöitä rikoksettomaan elämäntapaan, huolehtimalla turvallisuudesta rangaistusten täytäntöönpanossa sekä varmistamalla, että toiminnassa toteutuu oikeusturva ja yhdenvertainen kohtelu.

Lisätietoja
Erityisasiantuntija Ilppo A. Alatalo (ilppo.alatalo(at)om.fi, p. 050 593 4679) ja erityisasiantuntija Peter Blomster (peter.blomster(at)om.fi, p. 050 324 8383).