Kaa­sun pai­na­mi­nen poh­jaan ei ole vaih­toeh­to van­ki­lois­sa

Luin kesälomalla maineikkaiden taloustieteen professorien Daron Acemoglun ja Simon Johnsonin teknologian pitkää muutoskulkua käsittelevän teoksen Valta ja edistys.

Teoksen sivujuonteessa pureuduttiin tarkasti Panaman kanavan rakentamisen historiaan.
Juuri tämä kiehtova tarina nousi minulla mieleen syyskuussa 2023 Rikosseuraamuslaitoksen johdon ja päälliköiden TET-harjoittelussa, jolloin pääsin tekemään konkreettisesti vartijan työtehtäviä Riihimäen korkean turvaluokituksen vankilassa. Luonnollisesti minua opastivat harjoittelussa todelliset turvallisuuden ammattilaiset eivätkä uhkarohkeat riskinottajat.

Erityispiirteiden osaaminen ratkaisee

Ranska käynnisti Karibianmeren ja Tyynen valtameren yhdistävän Panaman kanavan kunnianhimoiset rakennustyöt vuonna 1881 karismaattisen ja visionäärisen insinöörin Ferdinand de Lessepsin johdolla. Hän oli saavuttanut kunniaa Suezin kanavan rakentajana ja päätti soveltaa suoraan näitä oppeja toisenlaiseen ympäristöön tropiikin keskelle.

Tavoitteena oli rakentaa kanava mahdollisimman nopeasti merenpinnan tasolle, jolloin sulkuja ei tarvittaisi. Kaasu painettiin ainakin kuvainnollisesti välittömästi pohjaan rakennustöissä ja jokien ruoppauksessa, eikä mahdollisista ongelmista murehdittu.
Lopputulos oli katastrofi, ja yltiöoptimistinen hanke ei toteutunut: 22 000 työntekijää menehtyi trooppisiin tauteihin, aikataulu osoittautui täysin epärealistiseksi ja budjetti ylittyi viisinkertaisesti. Riskiarviot olivat pettäneet täydellisesti.

Taustalla ollut suuri visio koitui hankkeen turmioksi, kun paikallisten olosuhteiden erityisluonnetta tai vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää olemassa olevaa tietotaitoa ja teknologiaa ei hyväksytty. Lopulta Yhdysvallat toteutti kanavahankkeen oppien aiemmista vastoinkäymisistä ja kentällä havaituista tosiasioista. Suluilla varustettu kanava vihittiin käyttöön alkuvuodesta 1914.

Pelkkä visio ei riitä kyberuhkien torjumisessa

Jatkuvasti muuttuvassa kyberuhkien maailmassa tarvitaan visionääristä ja innovatiivista työotetta pysyäkseen rikollisten ja uhkien perässä. Tämä korostuu tällä hetkellä, kun myös kyberrikolliset ovat ottaneet tekoälyn hyödyntämisen työkalupakkiinsa.
Pelkkä visio ei kuitenkaan riitä, mikäli perusasiat ja toimintaympäristön erityisluonteen tuntemus ei ole riittävällä tasolla.

Hyvältä kuulostavien asioiden suora kopiointi aivan toisenlaiseen ympäristöön on riskialtista. Riskin realisoituessa viranomaistoiminnassa pahin skenaario saattaa johtaa luottamuksen menetykseen.
Turvallisuuskriittisessä toimintaympäristössä paras lopputulos saavutetaan innovatiivisuuden ja perusasioiden yhdistelmällä. Näin on toimittukin suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa toimivalla ja ketterällä viranomaisyhteistyöllä on pitkät perinteet. Tämän toimintamallin merkitys ei ainakaan vähene, kun ympärillä oleva maailma vaikuttaa helposti täysin hallitsemattomalta.

Työarjessa tehdään turvallisuutta parantavia tekoja

Jo ennen harjoittelua ja uudenlaisiin työtehtäviin sukeltamista minulle oli selvää, että erityisesti suljettujen vankiloiden toimintaympäristössä turvallisuus on toiminnan suunnittelun ja rutiinien lähtökohta. Turvallisuus ja riskien hallinta tulevat kaikessa ensimmäisenä.Tietynlaisessa toimintaympäristössä on mahdollista ottaa turvallisuuteen liittyviä riskejä mutta toisenlaisessa taas ei. Rikosseuraamuslaitos kuuluu organisaationa jälkimmäiseen ryhmään.

Startup-maailmassa kannattaa soveltaa Facebookin (nykyinen Meta) lanseeraamaa mottoa move fast and break things, jossa nähdään tärkeämmäksi muutosten määrä kuin laatu.
Jatkuva kaasun painaminen pohjaan ei ole kuitenkaan vaihtoehto turvallisuuskriittisessä toimintaympäristössä. Muutostenhallinnan on pakko toimia, ja eri muutosten elinkaarta on kontrolloitava, jotta palveluiden häiriötekijät kyetään estämään.

Sain havaita harjoitteluni aikana, miten Riihimäen vankilan asiantunteva henkilökunta teki työvuoron aikana jatkuvasti turvallisuutta parantavia tekoja, joilla on heijastusvaikutusten kautta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Vastaavasti heijastusvaikutusten kautta valtionhallinnon kyberympäristön muutos lisää uhkia Rikosseuraamuslaitoksen toiminnalle.

Voidaan sanoa, että emme ole kyberuhissa niin sanotusti pyramidin huipulla, mutta verkostoitumisen kautta olemme silti altis uhille. Tämän vuoksi varautumisen, teknisen kyvykkyyden, henkilöstön tietoturvaosaamisen ja toimitusketjujen hallinnan merkitys korostuu entisestään.