Rikosseuraamuslaitos keskittyy perusasioihin digitalisaation hyödyntämistä unohtamatta

Fokus on tärkeä taito sekä virastolle että virkamiehelle

Osallistuin alkuvuodesta 95-vuotiaana menehtyneen isoäitini hautajaisiin. Pappi kertasi siunaustilaisuudessa lyhyesti vainajan elämänkaaren, joka muistutti niistä lähtökohdista, joista Suomi on ponnistanut siirryttäessä agraaritaloudesta lopulta moderniin palveluyhteiskuntaan: Auttavaiseksi ja työteliääksi kuvailtu vainaja syntyi maaseudulla 8-lapsiseen perheeseen, työskenteli työuransa siivoojana koulussa ja tehtaassa ja harrasti ompelemista ja puutarhanhoitoa.

Isoäitini elämään ei sisältynyt suurempaa glamouria vaan se koostui elämän perusasioista: terveydestä, turvallisuudesta, riittävästä levosta ja yksinkertaisesta ravitsevasta ruuasta, omista kiinnostuksen kohteista, läheisistä ja ystävyyssuhteista. Näistä palasista rakentui hyvä elämä, johon myös vastoinkäymiset kuuluivat. Fokus kohdistui lähtökohdat huomioon ottaen oikeisiin aisoihin.

Perusasioihin keskittyminen ei tarkoita nostalgista kaipuuta menneeseen ja menetettyyn. Timo Ahopellon ja Jyri Engeströmin kirjoittamassa Startup-käsikirjassa todetaan, että fokus on startup-yrityksen perustajan tärkein taito. Ajatusta voi hyvin soveltaa myös virkamiehen työarkeen julkishallinnon organisaatiossa. Virkamiehen on aika ajoin syytä pohtia, tekeekö parhaillaan niitä kaikkein merkityksellisempiä asioita, jotka vievät yhteisesti sovittuja tavoitteita eteenpäin, vai jotain, joka vie toiseen suuntaan. Kyse on pitkälti olennaiseen keskittymisestä ja rönsyilyn välttämisestä. Jos yrittää keskittyä kaikkeen, ei keskity mihinkään. On kyettävä sanomaan myös ei ja hyväksyttävä se, että tietyt ei-tärkeät asiat voidaan kokonaan jättää tekemättä.

Muuttunut toimintaympäristö pakottaa keskittymään perustehtäviin

Rikosseuraamuslaitos (jatkossa Rise) keskittyy nyt ja lähitulevaisuudessa välttämättömiin, yhteiskunnan turvallisuutta vahvistaviin ydintehtäviinsä. Risen perustehtävänä on vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä tutkintavankeuden toimeenpano. Tavoitteena on vähentää rikosten uusimisriskiä ja tukea vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien integroitumista yhteiskuntaan.

Perustehtäviin keskittymisen taustalla on muuttunut toimintaympäristö: kiristynyt valtiontalous ja vankimäärän merkittävä nousu. Vuonna 2021 Suomessa oli keskimäärin 2800 vankia päivää kohden, 6.2.2026 päivän luku oli 3719. Vaikka viidessä vuodessa vankiluku on noussut 33 prosenttia, käytettävissä olevat resurssit ovat pysyneet pitkälti samalla tasolla. Jännitteinen ja epävakaa maailma on lisäksi pakottanut Riseä lisäämään panostusta varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan. Rikosseuraamusala on tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, ja uudenlaisiin teknologisiin turvallisuusuhkiin, kuten drooneihin, on syytä varautua nyt eikä myöhemmin. Mainittakoon, että moni Euroopan rikosseuraamuslaitoksista painii aivan samojen haasteiden kanssa.

Yhteisesti sovitut painopisteet ohjaavat digitalisaatiokehitystä

Mitä muuttunut toimintaympäristö tarkoittaa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen näkökulmasta? Tietojärjestelmien ja ICT-infrastruktuurin päätehtävänä on varmistaa, että Rise suoriutuu lakisääteisistä tehtävistä tehokkaasti ja häiriöttömästi.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa Risen toiminta liittyy sisäisen turvallisuuden varmistamiseen ja oikeusjärjestelmän toimintakyvyn turvaamiseen. Rise toimii osana rikosprosessiketjua, jossa tietovirta on turvattava ja kriittisten tietojärjestelmien turvallisuus ja toimivuus varmistettava kaikissa tilanteissa. Risen toiminta on luonteeltaan tietointensiivistä, jolloin tiedon laadun ja tiedonhallinnan merkitys korostuvat prosessien sujuvuuden ja tiedolla johtamisen mahdollistajana. Olennaista prosesseissa on eri vaiheissa tapahtuva tiedonvaihto eri viranomaisten välillä.

Digitalisaatiota edistetään Risessä strategiakaudella 2024–2027 yhteisesti sovittujen painopisteiden avulla. Painopisteitä pyritään edistämään avarakatseisesti ja samalla siten, että tiukka taloudellinen liikkumavara tulee huomioitua. Uusien teknologioiden kuten tekoälyn mahdollisuuksiin suhtaudutaan myönteisesti toimenpiteitä suunniteltaessa. Toimintojen digitalisoinnin edellytyksenä on, että Risen digiturvallisuuden perusta on vahva.

Yhteiskunnan digitalisaatiokehitys haastaa vankilaympäristön

Historiallisesti vankilat eivät ole olleet eturintamassa uuden teknologian käyttöönottajina. Teknologian ja digitalisaation hyödyntämistä ja vaikutuksia ei voida kuitenkaan sulkea pois vankilaympäristöstä. Tämä ei ole vaihtoehto eikä myöskään voittava strategia.

Kuvaavana esimerkkinä voi mainita hallitusohjelman Digi ensin -hankkeen, jonka avulla Suomessa siirrytään vastaanottamaan viranomaisten lähettämät päätökset ja muut tiedoksiannot ensisijaisesti digitaalisesti vuoden 2026 aikana. Siirtyminen paperipostista sähköiseen viranomaisviestintään tulee mahdollistamaan julkishallinnolle kymmenien miljoonien eurojen säästöt vuosittain.

Riselle viranomaispäätösten ensisijainen digitaalisuus tarkoittaa sitä, että tietyt asiakastietojärjestelmässä laadittavat päätökset on voitava toimittaa asiakkaalle sähköisesti ottamalla käyttöön Suomi.fi-viestit. Tiedämme, että osa vangeista ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavista tarvitsee erityistä tukea digitaaliseen viranomaisasiointiin, mutta suurin osa kykenee hoitamaan asiansa sähköisesti. Se, että seuraamusta suorittava kykenee vapauduttaan käyttämään julkishallinnon itsepalveluun perustuvia digitaalisia palveluita, on yhteiskunnan etu niin taloudellisesta kuin inhimillisestäkin näkökulmasta.

Digiasioinnin edistäminen ja asiakastietojärjestelmän kehittäminen mahdollistaa tuottavuushyödyt

Digiasioinnin edistäminen nähdään Risessä osana tuottavuusohjelmaa, joka mahdollistaa asioiden tekemisen tehokkaammin ja uudella tavalla. Tämä linkittyy vahvasti asiakastietojärjestelmän kehittämiseen, jossa tulevien vuosien painopiste on automaation lisääminen ja integraation rakentaminen muiden viranomaisten järjestelmiin. Tilastojen valossa vankien digiasiointi onkin kasvanut viime vuosina, joten suunta on oikea. Digiasiointia lisäämällä voimme parantaa palveluiden saavutettavuutta sekä nopeuttaa prosessien läpimenoaikoja ja vapauttaa resursseja muuhun asiakastyöhön.

On ehdottoman tärkeää, että digiasioinnin edistäminen on yhteensovitettu kokonaisvaltaisesti vankilaturvallisuuden vaatimusten kanssa. Tämä on tasapainoilua mahdollisuuksien ja uhkien välillä. Vankilaympäristö ei voi jäädä liiaksi jälkeen muusta yhteiskunnasta, toisaalta sähköisen asioinnin edistäminen ei myöskään saa aiheuttaa uhkaa yhteiskunnan turvallisuudelle.

Vankien määrän merkittävä lisääntyminen vaikuttaa digitaalisten palvelujen järjestämiseen. Muuttunut toimintaympäristö on pakottanut Risen muokkaamaan vankien digiasioinnin strategisia painopisteitä. Jatkossa ei ole realistista tavoitella mallia, jossa jokaisella vangilla olisi käytössään henkilökohtainen työasema tai tabletti pakollisten ja hyödyllisten asioiden hoitamiseen. Yhteiskäyttöisyys on ainoa vaihtoehto. Vankiloiden digiasiointia – turvallisuusvaatimuksista tinkimättä – voitaisiin edistää erityisesti vaadittujen lupakäytäntöjen ja muun sääntelyn sujuvoittamisella. Mahdollisuuksia tarjoaa myös biometrisen tunnistautumisen hyödyntäminen käyttäjän luotettavassa tunnistautumisessa ja palveluihin kirjautumisessa.

Tulevaisuuden visiona voidaan nähdä eräänlainen OmaRise-palvelu, digitaalinen asiointipalvelu, jossa voisi laittaa vireille asioita ja vastaanottaa tiedoksiantoja. Tällöin myös vankiloiden prosessit olisivat päästä päähän aidosti sähköisiä. Tässä onnistuminen vaatii tiukkaa fokusta ja perusasioihin keskittymistä, kun investointikyvykkyys on matala resurssiniukassa ja tiukasti säädellyssä toimintaympäristössä.