Kirjoittaja Mar­jo Rei­ni­kai­nen ja He­le­na Kä­ke­lä

Julkaistu 13.2.2023

Mediassa on jälleen viime kuukausina nostettu esiin huolta alaikäisten ja nuorten rikollisuudesta. Me kirjoittajat työskentelemme Rikosseuraamuslaitoksessa ja olemme seuranneet läheltä alaikäisten ja nuorten vankien uusien osastojen perustamista sekä olleet mukana nuorten kanssa tehtävän kuntouttavan työn sisällöllisessä kehittämisessä.

Uskomme, että alaikäisten ja nuorten vankien rikoksen uusimisriskiin voidaan vaikuttaa, kun huomioidaan ikään ja kehitysvaiheeseen liittyvät tarpeet. Myös toimintoja ja henkilöstön osaamista pitää kehittää.

Mitä tilastot kertovat alaikäisistä vangeista?

Alaikäisten vankien päivittäinen lukumäärä on Suomessa alhainen ja suurin osa vankilaan passitettavista alaikäisistä on tutkintavankeja. 8.2.2023 tilanteen mukaan Suomen vankiloissa oli yksitoista alaikäistä vankia, joista yhdeksän tutkintavankia ja kaksi vankeusvankia. Viime vuosina vankilaan saapuvien alaikäisten määrä on ollut vuosittain alle 40 vankia.

Ohessa alaikäisiin vankeihin liittyviä tilastolukuja vuosilta 2019-2021.

Vankilaan vuosina 2019-2021 saapuneiden alaikäisten ikä (kaikki saapuneet tutkintavankeina)

<div>Vankilaan on saapunut vuosina 2019-2021 joka vuosi 3-4 15-vuotiasta, 2020 11-17 16-vuotiasta. 17-vuotiaiden määrä on noussut kolmen vuoden aikana eniten 12 henkilöstä 24 henkilöön.</div>









Vankilaan vuosina 2019-2021 saapuneiden alaikäisten pääsyyte (kaikki saapuneet tutkintavankeina)

<div>Alaikäisten ja nuorten vankien yleisin pääsyyte vuosina 2019-2021 oli ryöstö. Tämän jälkeen eniten tapahtui henkirikoksia, joiden määrä on ollut nousussa viimeisten kolmen vuoden aikana. Seksuaalirikoksia tapahtui yksi 2019 ja 2021. Myös varkauksia ja muita rikoksia oli muutamia kappaleita.</div>

Vankilaan vuosina 2019-2021 saapuneiden alaikäisten kansalaisuus (kaikki saapuneet tutkintavankeina)

<div>Alaikäisten ja nuorten vankien kansalaisuus oli 26-32 tapauksessa suomalainen vuosina 2019-2021 ja 7-11 tapauksessa joku muu.</div>

Uusia osastoja eri puolille Suomea

Rikosseuraamuslaitoksessa on vuoden 2021 lopulla päätetty tiettyjen erityisryhmien vankipaikkojen jakautumisesta ja näihin liittyvien uusien osastojen perustamisesta. Vankipaikkapäätöksellä vastataan kansainvälisten sopimusten ja lainsäädännön vaateisiin alaikäisten ja nuorten vankien sijoittamisen osalta. Uusilla osastoilla kehitetään alaikäisille ja nuorille vangeille soveltuvaa sisällöllistä toimintaa ja varmistetaan riittävät palvelut kyseiselle erityisryhmälle.

Alaikäisille pojille perustettiin vuoden 2022 alussa Vantaan vankilaan kuusipaikkainen tutkintavankiosasto ja Helsingin vankilaan nelipaikkainen vankeusvankiosasto. Tämän lisäksi vuoden 2023 alusta Helsingin vankilaan on perustettu alaikäisille pojille kuusipaikkainen tutkintavankien osasto. Turun vankilaan on varattu yksi paikka alaikäiselle vankeusrangaistusta suorittavalle pojalle ja kaksi paikkaa tutkintavankeutta suorittaville pojille. Vantaan vankilan lisärakennuksen valmistuessa vuonna 2025 vankilassa on paikkoja kymmenelle alaikäiselle tutkintavangille. Oulun uuteen vankilaan varataan alaikäisille tutkintavankipojille kaksi paikkaa ja alaikäisille tutkintavankitytöille neljä paikkaa. Tutkintavankeutta ja vankeusrangaistusta suorittavat tytöt on keskitetty Hämeenlinnan vankilaan, jossa alaikäisille tytöille on kaksi paikkaa.

Mitä uutta Rise tekee?

Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään alaikäisten ja nuorten vankien osastoja ja niillä tehtävää kuntouttavaa työtä. Tähän kuuluu myös opiskelumahdollisuuksien kehittäminen esimerkiksi lisäämällä lähiopetusta. Myös moniammatillista yhteistyötä sidosryhmien kanssa halutaan kehittää ja viestiä nuorten rikoksiin syyllistyneiden tarpeista hyvinvointialueiden tietoon. Osastoilla tehdään perhetyötä ja nuorten turvallisuuden tunnetta parannetaan lisäämällä aikuisen läsnäoloa. Jotta onnistumme uudistuksissa, on henkilöstön koulutukseen panostettu.

Vankilat, joihin alaikäisten ja nuorten osastot perustettiin, ovat kiitettävällä tavalla olleet mukana kehittämässä toimintaa. Nuorten kanssa työskentelyyn sitoutunut henkilöstö ja johto ansaitsevat tästä suuren kiitoksen. Osastojen arjessa muutokset näkyvät etenkin pidentyneinä sellien aukioloaikoina ja aikuisen läsnäolon lisääntymisenä. Kuntouttavaa työtä on myös saatu kohdennettua enenevässä määrin nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Tällä kaikella on merkitystä, kun haluamme, että nuori pääsee irti rikoksista eikä palaa enää vankilaan.

Kuntouttava ja korjaava työ nuorten rikoksiin syyllistyneiden kanssa on vaativaa. Alustavien kokemusten perusteella osaamisen ja nuoruuserityisten toimintojen keskittäminen kannattaa. Alaikäisten ja nuorten yksiköt ovat tiivistäneet myös keskinäistä yhteistyötään hyvien käytäntöjen jakamiseksi ja yhtenäisemmän toimintakulttuurin vahvistamiseksi.

On tärkeää muistaa, että kyseessä on marginaalinen joukko nuoria ja heidän kuntoutustarpeensa ovat yksilöllisiä. Kuitenkin, kun syrjäytymiskehityksen katkaisussa onnistutaan, vaikutukset heijastuvat laajalle niin yhteiskunnan turvallisuuden kuin inhimillisen kärsimyksen vähenemisen näkökulmista. Usko ihmisen mahdollisuuteen muuttua ja kasvaa on yksi Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa ohjaavista keskeisistä arvoista.

Nuorten kohdalla, erityisesti, me uskomme.