Kirjoittaja Riitta Kari

Julkaistu 15.9.2022

1.9.2022 voimaan tulleessa laissa Rikosseuraamuslaitoksesta säädetään, että oikeusministeriön ohjauksessa ja valvonnassa toimiva Rikosseuraamuslaitos (jäljempänä Rise) on valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa.

Rise vastaa rikosseuraamusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana.

Yhdyskuntaseuraamuksen tavoitteena on rangaistuksen täytäntöönpanon aikana tukea tuomittua hänen sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi sekä lisätä hänen valmiuksiaan elää rikoksetonta elämää. Tutkintavankeuden tarkoituksena on turvata rikoksen esitutkinta, tuomioistuinkäsittely ja rangaistuksen täytäntöönpano sekä estää rikollisen toiminnan jatkaminen.

Vankiloissa on päivittäin keskimäärin 3 000 vankia ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittaa päivittäin keskimäärin 3 200 rikosseuraamusasiakasta. Henkilöstöä Risellä on kaikkiaan 2 500 ja vuosibudjetti on noin 240 miljoonaa euroa.

Risessä on käynnissä kaksivaiheinen organisaatiouudistus, jonka tavoitteena on tukea aiempaa paremmin ydintoiminnan järjestämistä, strategisten tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Samalla edistetään yhdenmukaisia toimintatapoja ja asiakasprosesseja sekä parannetaan kykyä järjestää toiminnot verkostoituneesti osana yhteiskunnan palvelujärjestelmää.

Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa väliportaanhallinnosta luovutaan ja johtamisjärjestelmää sekä johtamista kehitetään. Johtajien soveltuvuudessa kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi muutosjohtamisen osaamiseen ja verkostojen johtamiseen.

Rikosseuraamuslaitos muodostuu neljästä valtakunnallisesta vastuualueesta: operatiivinen toiminta, kehittäminen ja ohjaus, asiakasprosessit sekä hallinto ja tukipalvelut.

Operatiivisen toiminnan vastuualue vastaa operatiivisen toiminnan ja palveluiden järjestämisestä. Kehittämisen ja ohjauksen vastuualue vastaa normi-, laatu- ja tulosohjauksesta sekä kehittämistyöstä. Asiakasprosessien vastuualue vastaa asiakasprosesseista, niiden seurannasta, ohjauksesta ja kehittämisestä. Hallinto ja tukipalveluiden vastuualue tuottaa koko Riselle tarvittavat hallinnolliset palvelut ja vastaa toimitilahallinnosta sekä tekniikasta.

Risen operatiivista toimintaa johdetaan linjaorganisaationa, jossa kehittämistehtävien, normiohjauksen, asiakasprosessien sekä hallinnollisten tehtävien osalta on matriisimaista ohjausta. Tämä tehostaa organisaation toimeenpanokykyä sekä toiminnallista yhdenmukaisuutta.

Mikä ja miksi rikosseuraamuskeskus?

Operatiivisen toiminnan vastuualue sisältää 11 rikosseuraamuskeskusta vankiloineen ja yhdyskuntaseuraamustoimistoineen. Vankiloita on kaikkiaan 28, näistä 15 suljettua vankilaa ja 13 avovankilaa. Yhdyskuntaseuraamustoimistoja on 12.

Rikosseuraamuskeskusjako tukee alueellista yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin ja hyvinvointipalvelujen tuottajiin. Rikosseuraamuskeskukset muodostavat yhteistyöverkoston alueensa viranomaispalvelujen sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Rikosseuraamuskeskusten muodostamisessa huomioidaan erityiskysymyksenä naisvankien ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien naisten erityistarpeet (Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskus). Helsinkiin perustetaan suuren asiakasvolyymin vuoksi oma rikosseuraamuskeskus ja Lappiin perustetaan alueen laajan koon vuoksi oma rikosseuraamuskeskus.


Rikosseuraamuskeskus vastaa omalla toimialueellaan rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä Rikosseuraamuslaitoksen vastuualueiden ohjauksessa rangaistusten täytäntöönpanon ja tutkintavankeuden toimeenpanon kehittämisestä.

Rikosseuraamuskeskuksen johtajan tehtäviin kuuluu johtaa ja kehittää rikosseuraamuskeskuksen toimintaa. Hän vastaa toiminnan yhdenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta. Lisäksi hän vastaa sidosryhmäyhteistyöstä.

Sujuvampaa yhteistyötä

Uusintarikollisuuden ehkäisytyössä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin palvelut ovat keskeisessä asemassa myös rangaistuksen täytäntöönpanon aikana. Tavoitteena on, että yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankien palvelut muodostavat saumattoman palvelujatkumon kuntien, maakuntien ja Risen välillä.

Nykyistä suunnitelmallisempi ja entistä varhaisemmin aloitettu yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, Kelan ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluiden sekä oppilaitosten kanssa tukee verkostoyhteistyön kehittämistä.

Sidosryhmille ja asiakkaille Risen organisaatiouudistus näyttäytyy sujuvampana ja yhtenäisenä yhteistyönä. Tulevaisuudessa pystymme järjestämään rikosseuraamusasiakkaille yhä monipuolisempia asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita ja toimintoja yhteistyössä yhteiskunnan palvelujärjestelmän ja sidosryhmien kanssa.

Yhdessä varmistamme parhaat palvelut rikoksettomaan elämään.

Yhteiskunnalle on arvioitu aiheutuvan vapautuneiden vankien rikoshaitoista, päihdehaitoista, muuta väestöä heikommasta terveydestä, työttömyydestä ja selvästi yleisemmästä kuolleisuudesta noin 1,5 miljardin euron kustannukset. Tavoitteena on yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano siten, että tuomittujen valmiudet rikoksettomaan elämäntapaan paranevat. Onnistuessaan työssään Rikosseuraamuslaitos ja sen yhteistyökumppanit voivat yhdessä vaikuttaa uusintarikollisuuteen.

Kyse on siis hyvinvoinnin ja sisäisen turvallisuuden kasvusta sekä taloudellisista säästöistä.

Organisaatiouudistuksen toinen vaihe alkaa vuonna 2023. Siinä uudistetaan rikosseuraamuskeskusten; vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen virkarakenteita ja tehtävänkuvauksia.

Näin tuetaan ja varmistetaan Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaiden tarvitsemia palveluja ja toimintaa sekä turvallisuutta.