Opetan kriminologiaa Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa ja Laurean rikosseuraamusalan sosionomitutkinnolla. Kriminologia ei ole vain omassa opetuksessani läsnä, vaan useiden opettajien kurssit pohjautuvat ainakin osin kriminologiaan tieteenalana. Kriminologia tutkii rikollista käyttäytymistä ja siihen kohdistuvia reaktiota. Näin ollen kriminologiaa määrittää tutkimuskohde, ja tätä tutkimuskohdetta voidaan lähestyä monin eri tavoin.

Miksi kriminologia on tärkeää rikosseuraamusalalla?

Tämä kysymys pitää esittää oikeastaan aina kaikelle sisällölle, mitä opetuksessa käydään läpi. Tarvitseeko esimerkiksi vanginvartijan ymmärtää erilaisia rikollisuuden selittämisen teorioita, rikollisuuden tutkimuksen lähtökohtia tai rangaistusjärjestelmän historiallista kehitystä? Eikö vanginvartijan työ ole sellaista, että tärkeintä on osata toimia oikein ja turvallisesti – oikein suhteessa oikeusperiaatteisiin, täytäntöönpanon periaatteisiin ja näistä erityisesti vankeuslakiin? Tähän liittyvät myös hyvät vuorovaikutustaidot sekä turvallisuutta ylläpitävät tehtävät ja toiminta erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa.

Työ Rikosseuraamuslaitoksessa on erittäin monipuolista, ja työskentely rikostaustaisten ihmisten kanssa vaatii rikollisuuden jonkinasteista ymmärtämistä ja mahdollisuutta myös syventää tätä ymmärrystä. Kriminologia tieteenalana vastaa tähän tarpeeseen kattavasti ja monitieteellisesti. Voin omasta kokemuksestani sanoa, että vanginvartijan työ sisältää niin lukemattomasti erilaisia elementtejä ja vaatii monenlaista erilaista osaamista, ettei oma elinaika riitä kaiken oppimiseen.

Miten ja miksi työtä tehdään?

Rikosseuraamusalan koulutuksessa fokus on oikeudessa, turvallisuudessa, kuntoutuksessa ja lähityössä aivan perustellusti. Nämä aihealueet vastaavat siihen, kuinka ja miten tätä työtä tehdään. Tämän osaamisen rinnalle tarvitaan ymmärrystä siitä, miksi tätä työtä tehdään. Minkälainen merkitys seuraamuksella on erilaisille ja erilaisista taustoista tulleille rikosseuraamusta suorittaville henkilöille? Ammatti-identiteetin kasvun kannalta on olennaista osata vastata itselleen kysymykseen siitä, mikä merkitys työlläni on yhteiskunnalle tai yksilölle, ja minkä takia rangaistusjärjestelmä on olemassa. Joskus ei vastaukseksi riitä se, että ”koska laki sanoo niin”.

Jotta voidaan vastata kysymykseen, miksi seuraamusjärjestelmä on olemassa, tarvitaan vastauksia siihen, miksi rikollisuutta on ja mikä on rikollista. Miten erilaiset teoriat kuvaavat rikolliselle polulle päätymistä, ja mitkä tekijät olisivat voineet vaikuttaa siihen, ettei tulevaisuudessa henkilön status ole vankeusvanki?

Omaa ammatillisuutta kehittääkseen on syytä osata lukea ja tulkita tutkimuksia rikollisuudesta sekä osata suhtautua median antamaan rikollisuuskuvaan kriittisesti. Rikollisuutta tulee osata ymmärtää ottamatta siihen silti moraalista kannanottoa. Miten opetuksessa olisi syytä lähestyä näitä asioita?

Opetuksen tulee olla rikosseuraamusalalla hyvin käytännönläheistä ja se on syytä sitoa käytännön esimerkkeihin. Voisin sanoa, että omaa opetustani määrittää kolme selkeää periaatetta:

1. Opettaminen ei ole tiedon siirtämistä.
   
2. Dialogi avaa uusia näkökulmia.
   
3. Reflektoi, kritisoi ja ajattele.

Vaikka sorrun usein luennointiin, niin oppimisen kannalta se auttamattoman tehotonta. Kriminologiset teemat herättävät lähes aina mielipiteitä ja kokemuksia, joten niistä on syytä keskustella. Olisi hyvä, jos asioita pääsisi vähän ajattelemaan. Tämän jälkeen itse ajattelua olisi syytä ajatella. Ja jospa päästäisiin vielä Esa Saarisen tasolle ”ajattelemaan ajattelun ajattelua”.

Rikollinen käyttäytyminen ja siihen liittyvät reaktiot antavat itsessään kutsuhuudon tapausperustaisille menetelmille opetuksessa. Rikollisesta käyttäytymisestä löytyy paljon materiaalia todellisista ja fiktiivisistä tapauksista, kuten myös rikoksiin liittyvistä reaktiosta. Ei ole syytä väheksyä myöskään fiktiivisten esimerkkien, kuten elokuvien, kirjallisuuden tai jopa lyriikan merkitystä rikollisuuden kuvaamisessa. Opetusmenetelmien kuvaaminen vaatii jo oman blogikirjoituksensa.

Olli Kaarakka on Kriminologian päivillä 24.5.2021 keskustelemassa kriminologian opetuksesta Laurea-ammattikorkeakoulussa ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa.