Sähköisen valvonnan käyttö kuuluu Rikosseuraamuslaitoksen strategiseen tavoitteeseen hyödyntää digitalisaatiota seuraamusten täytäntöönpanotyössä ja on nykymuotoisena otettu käyttöön vuonna 2011. Sähköisen valvonnan käyttö tukee myös kahta muuta Rikosseuraamuslaitoksen strategista tavoitetta: asteittaista vapauttamista kohti avoimempaa täytäntöönpanoa ja asiakkaiden valmentamista rikoksettomaan elämään.

Käyttämällä sähköistä valvontaa tuetaan seuraamukseen tuomittua hänen pyrkimyksessään elää elämää ilman rikoksia ja päihteettä. Miten tämän teemme? Sähköisesti valvotulla henkilöllä on jalkapanta ja kotiin asennettu valvontalaite tai henkilön haltuun annettu valvontapuhelin. Välineet ovat yhteydessä toisiinsa ja sähköiseen valvontajärjestelmään, josta näemme, miten valvotulla aikataulun noudattaminen sujuu. Aikataulu on osa jokaiselle rikosseuraamusta suorittavalle henkilölle laadittavaa rangaistusajan suunnitelmaa, joka sisältää velvollisuuden osallistua erilaisiin aikataulutettuihin toimintoihin, olla päihteettä ja pysyä yöaikaan kotona. Sähköistä valvontaa varten määritellään myös sallittu liikkumisalue.

Kun käytämme sähköistä valvontaa, koskettaa se myös samassa taloudessa olevia ihmisiä. Kun suunnittelemme henkilöiden kanssa seuraamusten sisältöjä ja aikatauluja, huomioimme myös samassa taloudessa asuvat lapset ja aikuiset. On tärkeää, että perhe-elämää on mahdollista jatkaa sähköisestä valvonnasta ja siihen liittyvistä velvollisuuksista huolimatta. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät myös ennakkoon ilmoittamatta suoritettavat kotikäynnit ja seuraamusta suorittavalle tehtävät päihdetestaukset. Ne teemme hienovaraisesti huomiota herättämättä. Yhteistä suunnittelua ja toteutusta seuraamusten sisällössä teemme muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa, jotta voimme tukea henkilöä ja lähipiiriä seuraamuksen aikana parhaalla mahdollisella tavalla.

Inhimillinen tapa

Seuraamusta suorittavien henkilöiden näkökulmasta sähköistä valvontaa sisältävä ja kotoa käsin suoritettava seuraamus on inhimillisempi tapa, kuin vankilassa suoritettava seuraamus. Henkilö voi tällöin asua omassa kodissaan, olla perheensä kanssa, tavata ystäviään, käydä töissä, opiskella, osallistua päihdehoitoon ja kuntoutukseen sekä erilaisiin harrastuksiin. Vankilaan eristämisen haittavaikutukset jäävät pois ja henkilö kantaa rikosoikeudellista vastuutaan ja noudattaa velvollisuuksiaan osana yhteisöään ja tavalla, joka ei leimaa häntä eikä hänen perhettään. Ympärillä olevat ihmiset eivät tiedä, että henkilö suorittaa seuraamusta, ellei hän itse sitä kerro. Tämä on yksi keskeinen periaate yhdyskuntaseuraamusten ja vankeuden vaihtoehtoisten seuraamusmuotojen täytäntöönpanossa, myös niissä, joissa käytetään sähköistä valvontaa kontrollityön apukeinona.

Sähköisen valvonnan käytön hyvänä puolena näen sen, että henkilö voi suorittaa rangaistuksensa kontrolloidusti vankilassa olon sijaan omassa elinympäristössään. Rikoksettoman elämäntavan harjoittelu ja omaksuminen onnistuu parhaiten tuetusti yhteisössä, jossa henkilön koti on. Asteittaisella ja kuntouttavilla toimenpiteillä on myös myönteinen vaikutus henkilön lapsiin, puolisoon ja läheisiin. On hienoa, että voimme Rikosseuraamuslaitoksessa suositella yhdyskuntaseuraamukseen tuomitsemista ja päättää henkilön sijoittamisesta valvottuun koevapauteen tai ulkopuoliseen päihdelaitokseen henkilön riski- ja tarvearvioon perustuen. Tämä on myös Suomen kriminaalipoliittista linjaa noudattava menettely, jonka mukaan vankeustuomion tulee olla viimeinen rangaistusvaihtoehto.