Oikeusministeriö: Oikeudenhoidon selonteko: Asiamäärien kasvu ja julkisen talouden heikentynyt tilanne haastavat oikeudenhoitoa
Valtioneuvosto on antanut tänään eduskunnalle selonteon oikeudenhoidosta. Selonteossa arvioidaan suomalaisen oikeusvaltion tilaa, oikeudenhoidon toimintaympäristön muutoksia sekä oikeudenhoidon kehitystä ja haasteita. Suomi on kansainvälisesti arvioituna maailman parhaimpia oikeusvaltioita. Oikeudenhoitoa rasittavat kuitenkin pitkät käsittelyajat ja oikeudenkäyntien korkeat kustannukset.
Oikeudenhoidon toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Muutosten taustalla vaikuttavat kiristynyt kansainvälinen turvallisuustilanne, maahanmuutto ja rikollisuuden kansainvälistyminen, väestörakenteen kehitys, taloudelliset paineet sekä digitalisaatiokehitys. Nämä ovat lisänneet oikeudenhoidon tehtäviä ja kasvattaneet palveluiden kysyntää.
Oikeudenhoidon kaikilla toimialoilla asiakas- ja asiamäärät ovat lisääntyneet huomattavasti nopeammin kuin edellisellä hallituskaudella ennakoitiin. Rikosasioiden määrän kasvu näkyy syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten ruuhkautumisena sekä vankimäärän kasvuna. Myös talous- ja velkaneuvonnan, ulosoton ja edunvalvonnan palveluiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti.
– Oikeudenhoidon määrärahoja ja henkilöstöä on lisätty. Kuitenkin julkisen talouden heikon kehityksen takia säästöjä on jouduttu kohdentamaan myös oikeudenhoitoon, kuitenkin vähemmän kuin muille hallinnonaloille. Samaan aikaan työmäärät ovat kasvaneet ja juttujen laatu muuttunut vaativammaksi, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Hallitus on toteuttanut useita lainsäädäntöuudistuksia rikos- siiviili- ja hallintoprosessien sujuvoittamiseksi, rikosten ehkäisemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Hallituksen esitysten kustannusvaikutusarviot esimerkiksi rikosprosessin sujuvoittamistoimien oikeuslaitoksen työmäärää vähentävästä kokonaisvaikutuksesta ovat Syyttäjälaitokselle noin 2 milj. euroa ja tuomioistuinlaitokselle noin 7 milj. euroa. Myös uhrien asemaa on vahvistettu ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa on tehostettu. Vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja on kehitetty ja menettelyjä kevennetty. Sarjavalituksiin tullaan puuttumaan entistä tiukemmin.
Kuluvalla hallituskaudella on vastattu turvallisuusympäristön muutoksiin. Kriminaalipolitiikkaa on kiristetty ja samalla huolehdittu siitä, että uusia vankipaikkoja rakennetaan vähintään uutta tarvetta vastaavasti. Tällä hallituskaudella tehtyjen päätösten mukaisesti Suomeen syntyy lähes 500 uutta vankipaikkaa. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia vuokrata vankipaikkoja ulkomailta. Toimia ulkomaalaisten vankien siirtämiseksi pois Suomesta jatketaan. Myös vankilaturvallisuutta on parannettu ja henkilöstön saatavuutta ja osaamista vahvistettu koulutusuudistuksella.
Vankipaikkoja on lisärakentamisesta huolimatta liian vähän suhteessa vankimäärän kehitykseen. Vankilaverkostoa on kehitettävä ja henkilöstöresursseja vahvistettava edelleen. Yli puolet Suomen 27 vankilasta on peruskorjauksen tarpeessa seuraavan 12 vuoden aikana.
Selonteon valmisteluun osallistuneet viranomaiset ovat arvioineet, että oikeudenhoitoon kohdistuu vuoteen 2031 mennessä noin 100 miljoonan euron lisäresurssitarve. Summasta liki puolet koostuu Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatarpeista.
Selonteko sisältää 29 toimenpide-ehdotusta oikeudenhoidon kehittämiseksi. Tavoitteena on varmistaa kokonaisvaltaisesti oikeudenhoidon kaikkien toimijoiden vähimmäisresursointi ja linjata lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämistä, jotta oikeuden saatavuus turvataan kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Tuomioistuinten prosesseja sujuvoitetaan edelleen ja kansalaisten oikeusturvaa vahvistetaan kehittämällä oikeusapua, sovittelua, vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja sekä kuluttajien palveluja. Lisäksi tehostetaan seuraamusjärjestelmää, ulosottoa, velkajärjestelyjä ja edunvalvontaa sekä vähennetään tarpeetonta hallinnollista sääntelyä.
Oikeusprosesseja ja hallintotyötä kehitetään hyödyntämällä myös digitalisaatiota, tekoälyä ja sähköistä asiointia oikeusturvaa vaarantamatta. Tavoitteena on vähentää manuaalista työtä, nopeuttaa asioiden läpimenoaikoja ja parantaa palvelujen saavutettavuutta koko maassa.
Oikeusministeriö tilasi myös entiseltä oikeuskanslerilta, OTT Tuomas Pöystiltä riippumattoman asiantuntijaselvityksen, jossa arvioitiin oikeudenhoidon selontekoa ja siinä kuvattua oikeushallinnon resurssien riittävyyttä ja kohdentumista. Selvityksen mukaan selonteon tilannekuva on pääosin oikea ja siinä esitetty lisämäärärahatarve on perusteltu, mahdollisesti alimitoitettu. Pöysti työskentelee nykyisin Geradin Partners -asianajotoimistossa.
Oikeusministeriön työryhmässä valmisteltu selonteko on laadittu sekä eduskunnan päätöksenteon että yleisön tiedonsaannin tueksi. Selonteko toimii pohjana oikeudenhoidon pitkäjänteiselle kehittämiselle ja resurssitarpeiden arvioinnille tulevina vuosina. Työryhmässä olivat osallisena hallinnonalan virastojen edustajat.
Lisätiedot:
osastopäällikkö, ylijohtaja Tapio Laamanen, p. 0295 150 290, etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisavustaja Frans Vihmakoski, p. 0295 150 064, etunimi.sukunimi@gov.fi
Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta
Oikeudenhoidon resurssien riittävyys ja kohdentuminen – Oikeudellinen asiantuntijaselvitys