Rikosseuraamuslaitos teki selvityksen henkilökuntaan kohdistuneista uhka- ja väkivaltatilanteista

Viiden vuoden aikana uhka ja vaaratilanteet ovat kasvaneet merkittävästi.

- Ilmoitusmäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa vuosia. Keskeistä on hahmottaa, millaisia uhkatilanteet tyypillisesti ovat, mistä ne johtuvat ja kuinka niitä voidaan ennalta ehkäistä, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen työsuojelupäällikkö Petri Nurmi.

Lievempien tapausten lisäksi on ilmoitettu tappouhkauksista, maalittamisesta ja muista vakavista tapauksista. Uhkauksia esitetään monella tapaa, muun muassa kirjeitse, sosiaalisessa mediassa, kasvotusten ja puhelimitse. Toisinaan painostus ja vainoaminen saattaa saada epäsuoria, aluksi suhteellisen vaarattomalta tuntuvia ilmentymiä, kuten kaveripyyntö Facebookissa.

Uhkatilanteita oli uhkailmoitusten perusteella tarkasteluajanjakson aikana yhteensä 73 tapausta, joista 16 uhkailmoitusta väkivallasta. Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa uhkatilanteita on ollut vuonna 2021 34 tapausta ja 1.1.–30.4.2022 välisenä aikana 12 tapausta, näistä kaikkiaan 32 tapausta kohdistui Rikosseuraamuslaitoksen virkamieheen.

Vankilaympäristö on jo itsessään psykososiaalisesti erittäin kuormittava tekijä. Lisäksi vankien keskuudessa yleiset persoonallisuushäiriöt aiheuttavat impulsiivisuutta ja haasteita sosiaalisista tilanteista selviytymisessä. Selvityksen perusteella päivittäisessä työskentelyssä esiintyy huomattava määrä sääntöjen vastustamista, niskoittelua ja muita konflikteja. Lisäksi vankien itsetuhoisuus aiheuttaa tilanteita, joissa valvontahenkilökunta altistuu väkivallan uhalle ja voimakkaalle psyykkiselle kuormitukselle.

Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa psyykkinen oireilu, moniongelmaisuus ja elämänhallinnan puute näkyvät virkamieheen kohdistuvana syyttelynä ja aggressiivisuutena.

Uhkatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan koulutusta, ennakointia ja vuorovaikutusta

Henkilöstöresursseihin liittyvät haasteet heikentävät turvallisuustilannetta. Useassa tilanteessa virkamiehellä on ollut alle vuosi työkokemusta rikosseuraamusalalta, joissain tapauksissa jopa alle kuukausi. Valvontahenkilöstö on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi myös työskennellessään yksin.

Tilanteita voidaan vankiterveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan ennaltaehkäistä huolehtimalla jatkuvasta koulutuksesta sekä toimivasta vuorovaikutuksesta vankiterveydenhuollon ja valvontahenkilöstön välillä. Yhteistyö koetaankin pääasiassa sujuvaksi. Lisäksi ennakointi on tärkeää. Jos esimerkiksi annetaan tiedoksi päätös, jonka tiedetään olevan vangille epämieluisa, voidaan vanki siirtää jo ennakolta rauhalliseen tilaan.

Vaara- ja uhkatilanteisiin tulee esimiesten ja johdon aina puuttua ja niistä tulisi olla aina seuraus vangille tai asiakkaalle. Mikäli epäasiallinen käytös johtuu psyykkisestä oireilusta, siihen tulisi olla apua tarjolla.

Johtaja Riitta Kari toteaa, että uhatulla virkamiehellä on tärkeää olla kokemus siitä, että uhkaan reagoidaan nopeasti ja ilmoituksen tekemisellä on merkitystä.

Yhdenmukainen käsittelytapa on tärkeää

Uhkaa tai väkivaltaa kohdanneille henkilöille lähetetyn lisätietokyselyn perusteella yksiköissä on toisistaan poikkeavia toimintakulttuureita tilanteen käsittelyn ja uhatun virkamiehen tukemisen suhteen. Nurmen mukaan kaikki vastaajat eivät kokeneet saaneensa tukea riittävästi yksikön johdolta.

Menettelytapaohjetta päivitetään parhaillaan ja siinä kuvataan selkeästi menettelytavat ja prosessi vaara- ja uhkatilanteissa. Käytäntöä selvennetään myös henkilökunnalle entisestään. Yhdenmukainen uhka- ja väkivaltatilanteiden käsittelytapa on tärkeää.

Myös purkuavun taso ja menettelytavat vaihtelivat jonkin verran yksiköissä. Rikosseuraamuslaitos tiivistää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa purkutilanteiden hoitamiseksi asianmukaisesti ja viiveettä. Lisäksi suunnitellaan tarvittavia henkilöstökoulutuksia.

Lisätiedot:

Operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja Riitta Kari, p. 029 56 88401
Työsuojelupäällikkö Petri Nurmi, p. 029 568 8426
etunimi.sukunimi(at)om.fi