Keskimääräinen vankiluku on kasvanut ja uusintarikollisuuden määrä on vähentynyt

Julkaistu 7.7.2020

Rikosseuraamuslaitos on julkaissut vuoden 2019 tilastollisen vuosikirjan, josta saa ajankohtaisen kuvan Rikosseuraamuslaitoksen asiakas- ja vankimääristä sekä toiminnasta. Vuonna 2019 väkivaltarikoksista tuomittujen määrä väheni ja keskimääräinen vankiluku ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä kasvoi. Pitkällä aikavälillä uusintarikollisuuden määrä on vähentynyt.

Väkivaltarikoksista tuomittujen määrä laskee edelleen

Vankien päivittäinen keskimäärä on laskenut 2000-luvun puolivälistä lähtien lukuun ottamatta vuosia 2016 ja 2019, jolloin vankimäärä nousi hieman. Vuonna 2019 vankeja oli päivittäin keskimäärin 2 952, noin 40 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vankiluvun nousu johtui pääasiassa tutkintavankien määrän lisääntymisestä.

Tutkintavankien päivittäinen keskimäärä (639) nousi 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtuu vuoden 2019 alussa voimaan tulleesta uudistuksesta, jonka seurauksena poliisin tiloissa säilytettyjen tutkintavankien määrä vastaavasti väheni. Vankeusvankien määrä sen sijaan väheni edelleen ja päivittäinen keskimäärä oli 2 247 vuonna 2019.

Väkivaltarikoksista tuomitut on suurin vankiryhmä, vaikka heidän osuutensa on laskenut 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2019 väkivaltarikoksista oli tuomittu runsas kolmannes vangeista (21 % henkirikoksista ja 16 % pahoinpitelyrikoksista). Huumausainerikoksista tuomittujen osuus on noussut. Vuonna 2019 näiden osuus kaikista vankeusvangeista oli runsas viidennes (21 %). Vankeusvankien keski-ikä oli 37,2 vuotta.

Vuoden 2019 lopussa koko maassa oli 14 yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja 26 vankilaa. Vankipaikoista oli suljetuissa vankiloissa 67 prosenttia ja avovankiloissa tai avovankila-osastoissa 33 prosenttia.

Rangaistusajan keskipituus oli 10,9 kuukautta

Ensikertaisten vankien osuus on noussut kymmenen viime vuoden aikana 32 prosentista 38 prosenttiin. Naisvankeja oli vuonna 2019 keskimäärin 228. Ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista oli 17 prosenttia.

Vankiloista vapautui vuonna 2019 kaikkiaan 5 807 vankia, joista vankeusvankeja oli 3 138, sakkovankeja 1 389 ja tutkintavankeja 1 280. Runsas 40 prosenttia vankeusvangeista (1 316) suoritti rangaistusta enintään kolme kuukautta ja 12 prosenttia yli kaksi vuotta. Rangaistusajan keskipituus oli 10,9 kuukautta.

Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä on kasvanut

Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä kääntyi ensimmäistä kertaa kymmeneen vuotta jatkuneen laskusuunnan jälkeen nousuun. Nousu johtui paljolti yhdyskuntapalveluasiakkaiden määrän kasvusta, joka oli 7% edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2019 yhdyskuntaseuraamusasiakkaita oli päivittäin keskimäärin 3 031. Yhdyskuntapalvelussa yleisin päärikos on liikennejuopumus (42%). Seuraavaksi eniten oli omaisuusrikoksista (20 %) ja väkivaltarikoksista (14 %) tuomittuja. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaista keskimäärin yli puolet on työttömänä.

Uusintarikollisuus on vähentynyt

Vapautuneiden vankeusvankien uusintarikollisuus on pienentynyt vuosina 2006-2014 vapautuneiden välillä 7 prosenttiyksikköä. Suurin muutos on tapahtunut ensimmäistä kertaa vapautuneiden ja naisvankien uusimisessa. Viimeisinä tilastointivuosina uusiminen on vakiintunut noin 60 prosenttiin. Keskeisimmät uusimista ennustavat tekijät ovat vangin rikoshistoria ja ikä: moninkertaisilla vangeilla riski syyllistyä uusiin rikoksiin on suuri ja nuoret palaavat vankilaan todennäköisemmin kuin vanhat.

Rikosseuraamuslaitoksen tilastolliset vuosikirjat löydät täältä.

Lisätiedot:

Rikosseuraamuslaitos
Marja-Liisa Muiluvuori, erikoistutkija
marja-liisa.muiluvuori@om.fi, p. 050 531 7985
tavoitettavissa 9.7. saakka ja 13.8. alkaen

Peter Blomster, erikoistutkija
peter.blomster@om.fi, 050 339 6394
17.7. saakka

Tuomas Laurila, suunnittelija
tuomas.laurila@om.fi 050 304 2068