Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Aki Saarinen ja rikosseuraamusesimies Tuomas Hanhikangas valmistuivat Cambridgen yliopistosta

Julkaistu 4.8.2020

Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Aki Saarinen ja rikosseuraamusesimies Tuomas Hanhikangas valmistuivat heinäkuussa maistereiksi Cambridgen yliopiston kriminologian, penologian ja johtamisen tutkintokoulutuksesta. Hanhikangas tarkasteli lopputyössään suomalaisten suljettujen vankiloiden turvallisuusjohtamista ja sen suhdetta Pohjoismaiseen vankeinhoitomalliin ja Saarinen vankien kokemuksia valvotusta koevapaudesta.


Cambridgen yliopiston kriminologian laitos on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu rikosseuraamusalaa koskevien menetelmien ja käytäntöjen kehittämisessä. Aki Saarinen ja Tuomas Hanhikangas osallistuivat yliopiston kaksivuotiseen maisteriohjelmaan, joka on suunnattu erityisesti työssäkäyville rikosseuraamusalan ammattilaisille, jotka haluavat suorittaa maisterin tutkinnon.

Kokemusta monipuolisista virkatehtävistä

Saarinen on työskennellyt Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön turvallisuusyksikön erityisasiantuntijana vuodesta 2019 alkaen. Hän on tullut alalle vuonna 1998 ja on työskennellyt Turun lääninvankilassa ja Saramäessä vartijan ja rikosseuraamusesimiehen tehtävissä sekä Käyrän vankilassa apulaisjohtajana ennen hakeutumistaan keskushallintoyksikköön.

Hanhikangas työskentelee Sukevan vankilan turvallisuudesta vastaavana rikosseuraamusesimiehenä. Hän on työskennellyt Turun Kakolassa ja Saramäessä sekä Kuopion vankilassa vartijan, rikosseuraamusesimiehen ja arviointikeskuksen erikoissuunnittelijan viroissa. Hanhikankaalla on kokemusta kansainvälisestä työskentelystä, sillä hän on toiminut rauhanturvaajana sekä sotilas- että siviilikriisinhallintatehtävissä, viimeksi vankeinhoidon asiantuntijana YK-operaatiossa Liberiassa.

Lopputöiden aiheina vankilaturvallisuuden haasteet ja vankien kokemukset valvotusta koevapaudesta

Hanhikankaan lopputyön valintaan vaikutti hänen työnsä vankilaturvallisuuden parissa. Hänen pro gradu -tutkielmansa “Nordic Exceptionalism Revisited: Security Management Models in Finnish Closed Prisons" käsittelee turvallisuusjohtamisen keinoja suomalaisissa suljetuissa vankiloissa pohjoismaisen vankeinhoidon viitekehyksessä.

Tutkielmassaan hän haastatteli kahtatoista turvallisuudesta vastaavaa apulaisjohtajaa ja vastaavia virkamiehiä ja havaitsi, että Suomessa on ainutlaatuinen, pohjoismainen malli, jossa korostuu dynaamisen turvallisuuden ja voimankäyttökeinojen välinen suhde.

– Lopputyössäni havaitsin, että vaikka suljetuissa vankiloissa Suomessa on muita pohjoismaita enemmän voimankäyttövälineitä päivittäisessä käytössä, ne eivät millään tavalla nouse esiin. Turvallisuuden pääpaino on dynaamisessa turvallisuudessa ja pehmeiden keinojen hyödyntämisessä kovien keinojen sijaan. Kovia keinoja ollaan kuitenkin valmiita käyttämään.

Saarisen lopputyö “In Probationary Liberty Under Supervision (PLUS) - Prisoners’ experiences of probationary liberty under supervision in Finland" käsitteli vankien kokemuksia valvotusta koevapaudesta sekä sitä, miten tukitoimet sekä kontrollin elementit näkyvät valvotussa koevapaudessa. Saarisen lopputyön aiheen valintaa ohjasi se, että valvottu koevapaus on ollut viimeisin iso uudistus järjestelmässä ja sitä ei ole aikaisemmin vastaavalla tavalla tutkittu.

– Valvontaa toteuttavat tukipartiot saivat haastateltavilta kiitosta. Tukipartioiden toiminta koettiin tarpeellisena ja siitä saatava tuki tärkeänä.

Laajaa tietoa ja osaamista kansainvälisessä oppimisympäristössä

Aki Saarinen ja Tuomas Hanhikangas
Hanhikangas ja Saarinen kuvailevat koulutuksessa omaksumaansa tietomäärää kattavaksi. Hanhikangas ja Saarinen toivovatkin pääsevänsä hyödyntämään koulutuksesta saatuja tietoja ja osaamista omassa työssään. Kumpikin kertovat saaneensa lisäksi uusia näkökulmia suomalaiseen ja kansainväliseen rikosseuraamusjärjestelmään.

Hanhikangas kertoo, että koulutuksessa saadun kieliosaamisen myötä kyky hyödyntää englanninkielistä tutkimusmateriaalia on kasvanut huomattavasti. He kertovat opinnoista olleen hyötyä myös kansainvälisen verkostoitumisen näkökulmasta.

– Koulutuksessa luodut kontaktit toivat perspektiiviä suomalaiseen ja kansainvälisiin rikosseuraamusjärjestelmiin. Oli esimerkiksi todella kiinnostavaa kuulla eteläkorealaisen vankilanjohtajan kertomuksia korealaisesta vankeinhoidosta. Toisaalta englantilaisten kanssa keskusteltiin esimerkiksi julkisen ja yksityisen vankeinhoitojärjestelmän eroista. Tämä laajensi omaa katsantokantaa, Hanhikangas kertoo.

Koronan vuoksi valmistujaisia vietettiin etäyhteyksien välityksellä 18.7.

Ensimmäiset Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät aloittivat maisteriopintonsa Cambridgen yliopistossa vuonna 2016. Tähän mennessä yliopistosta on valmistunut yhteensä 6 riseläistä kolmen vuosikurssin aikana. Saarisen ja Hanhikankaan lisäksi kurssilta ovat valmistuneet Heidi Kajander ja Almaleena Suomala sekä Miikka Mölsä ja Marjo Reinikainen.